Tänään
17. – 18.9. Perjantai – Lauantai

17. – 18.9. Perjantai – Lauantai

Perjantai

Perjantaina äiti tuli käymään. Isäpuoli auttoi Pasia asunnon järjestelemisessä. Makuuhuoneesta sänky olohuoneeseen ja sen sellaista.

Päivällisenä oli nakkikeittoa. Isäpuoli haki minulle McFeast hampurilaisen päivälliseksi. Kävi hoitamassa muitenkin asioita Pasin avuksi.

Äitin kanssa juteltiin tai istuttiin hiljaa ja odotettiin, että minulla syke rauhoittuu.

Pääsin perjantaina kokeilemaan vessassa käymistä ihan itse. Se onnistui monta kertaa, en pyörtynyt kertaakaan. Tuo muutaman askeleen reissu oli rankka, mutta onnistui. Käsienpesu oli kaikista rankin kokemus.

Äiti ja isäpuoli olivat lähteneet ajamaan kohti oulua viideltä aamulla. Isäpuoli oli yhdeksältä soittanut töihin, että pitää lomapäivän, koska on matkalla Ouluun näkemään sairasta tytärtä. Äiti ja isä olivat ilmeisesti torstaina keskustelleet, että äiti on jo vähän niinkun tulossa, eikä ehkä ole hyvä, jos kaikki tulevat yhdellä kertaa. Parempi, jos isä ja äitipuoli tulevat sitten, kun äiti ja isäpuoli eivät ole täällä.

Siskonpojalla oli rippijuhlat lauantaina, joten vanhukset lähtivät 21:30 ajelemaan kohti Helsinkiä. Muutamien nokosten jälkeen he olivat kotona 8:30 aikoihin, parahikseen valmiina valmistautumaan rippijuhlia varten.

Lähetin äidin kautta halaukset siskonpojille.

Perjantai-iltana Pasi istui kanssani puolille öin, kunnes olin tarpeeksi väsynyt, että uskalsin alkaa nukkumaan. Hän auttoi minua hampaiden pesussa, katsoi, kun laitoin itseni petiin pötkölleen ja survoin korvatulpat korviini, antoi hyvänyön suukot, toivotti hyvät yöt, sammutti valot ja lähti kotiin.

Lauantai

Aamulla Naapurilta tuli viestiä. Pasi oli säikäyttänyt hänet kunnolla. Pasilla oli jäänyt roskienvientireissulla kotiavain kotiin. Pasi oli soittanut Naapurille, voisiko hän tulla avaamaan oven. Meillä kun on heidän avain ja heillä meidän avain. Naapuri ei ollut vastannut puhelimeen, joten Pasi oli soittanut ystävälleen, voisiko hän käydä kuskaamassa Pasia OYSissa hakemassa minulta kotiavaimen. Pasin ystäväkin oli saanut slaagin. Hän ja Naapuri olivat molemmat ajatelleet Pasin puhelusta, että nyt Netta on kuollut.

Naapuri soitti Pasille takaisin ja kävi päästämässä Pasin takaisin kotiin. Pasi tuli sairaalaan aamupäivällä. Naapuri oli kysellyt, milloin hän pääsisi käymään täällä. Sovimme, että Naapuri tulisi tänne kahden aikaan. He tekisivät Pasin kanssa vahdinvaihdon. Pasi menisi kotiin ruokkimaan kissat ja Naapuri tulisi tänne pitämään minulle seuraa.

Ennen Pasin lähtöä, aloin katsella huonekalukaupoista moottorisänkyjä. Ajattelin, että ostamalla saisin moottorisängyn kotiin nopeammin kuin tarvikelainaamosta. Hoitaja oli myös kertonut, että lainaamosta sängyn saaminen kestäisi pidemmän aikaa. Löysin Sotkasta moottoroidun sälepohjan sängynrunkoon. Löysin sieltä myös sängynrungon, johon sälepohjan voisi laittaa. Lähetin Pasin Sotkaan ostamaan nämä.

https://www.sotka.fi/tuotteet/tuote/56/6617/piscina-flex-28-saatopohja-80-x-200-cm

Samalla ovenavauksella Naapuri tuli paikalle. Naapuri toi mukanaan kakkua, jonka voisimme Pasin kanssa syödä illalla.

Sotkasta Pasi soitti, ettei Sotkassa ole minkäänlaisia puisia sängynrunkoja varastossa, niiden toimitusaika olisi kolme viikkoa. Aloimme Naapurin kanssa katsoa sängynrunkoja muista kaupoista. Jyskissä oli vain 90 cm leveitä runkoja. Askossa ei ollut runkoja, ei myöskään Iskussa. Eikä Maskussa. Naapuri hoksasi Kallen Kalusteen. Sieltä löytyi hyllystä koivun värinen seniorisänky.

Sängyn ulkonäkö ei minua miellyttänyt lainkaan. Mutta niitä saisi heti. Joten Pasi osti sellaisen.

https://www.kallenkaluste.fi/fi/product/426/seniori-sanky

Pasi oli soittanut ystävänsä avuksi ja ystävän peräkärryllä sänky ja sälepohja siirtyivät Sisustajantorilta meille kotia. He kantoivat vanhan sänkyni – jonka Pasi ja isäpuoli olivat eilen kantaneet olohuoneeseen – takaisin makuuhuoneeseen.

Sillä aikaa

Kun Naapuri oli käymässä, työsuojeluvaltuutettu oli soittanut minulle. Hänen kanssaan olemme pitäneety yhteyttä myös vapaa-ajalla. Soitin hänelle takaisin ja juttelimme reilun tunnin. Hänelläkän ei ollut sanoja tilanteeseeni. Lupasin hänelle, että ennen kuolemaani ajastan blogiini kirjoituksen, jossa olen nimennyt nimellä kaikki ne henkilöt, jotka ovat minua kohdelleet väärin. Jos kuolen, kirjoitus tai kirjoitukset julkaistaan automaattisesti. Siten kaikki tulevat tietämään, mitkä ovat työnantajani todelliset arvot, ketkä niitä toteuttavat ja millä tapaa.

Jos kuolemisessa on jotain hyvää, se on se, että voin nimetä kaikki väärintekijät pelkäämättä seuraamuksia.

Juttelimme työsuojeluvaltuutetun kanssa myös muista asioista. Hän kyseli paljon voinnistani ja siitä, miten asiat tulisivat nyt etenemään. Kyseli, miten minä ja Pasi jaksetaan. Jutteli myös omista asioistaan ja kertoi, mitä kaikkea käsittämätöntä oli tapahtunut.

Puhelun jälkeen

Soitin Pasille. Pasi ei ollut vastannut viestiini, jonka olin lähettänyt puolitoista tuntia aiemmin. Hän oli nukahtanut sohvalle. Kissojen lääkeaikaan oli enää puoli tuntia, joten sovimme, että hän jää kotiin tekemään omiaan, ruokkii ja lääkitsee kissat ja tulee sitten vahtaamaan minua siksi aikaa, että nukahdan.

Odotellessaan Pasi oli koonnut uuden sängynrungon.

Pasia odotellessani kirjoittelin Linkediniin ja vastailin blogiin tulleisiin kommentteihin. Ensin vasemmassa kyljessäni tuntui ärsyttävä kipu. Hetken päästä kipu olikin älähtänyt niin kovaksi, etten pystynyt hengittämään. Soitin paikalle hoitjan. Hän antoi minulle Oksanestiä suoraan laskimoporttiin. Kipu ei helpottanut. Hän antoi lisää. Kipu ei vieläkään helpottanut. Hän lähti soittamaan anestesialääkärille. Anestesialääkäri ohjeisti antamaan Oksanestiä suoneen sillä aikaa, kun minulle järjestettäisiin kipupumppu.

Jäin odottelemaan. Pasi tuli paikalle.

Kipupumppu

Kipu alkoi seitsemältä. Lepokipu oli alkanut helpottaa yhdeksän jälkeen. Kymmeneltä tuli hoitaja kipupumpun kanssa. Hän ohjeisti osaston hoitajaa sen käytössä, jonka jälkeen hän ohjeisti minua painamaan kipupumpun nappia niin kauan, etten olisi enää kipeä. Minä en ollut ihan samaa mieltä. Ajattelin, että painan nappia sen verran, että pystyn hengittämään. Kävimme asiasta keskustelua ja lopulta sanoin, että painan nappia niin paljon kuin tarve.

En silti alkanut painamaan nappia ennen kuin olin tarpeeksi väsynyt alkamaan unille. Hieman ennen nukkumaanmenoa painoin nappia. Putsasin naamani, pesin hampaani. Laitoin pitkäkseni hyvin hyvin hyvin varovaisesti. Sillä liikkuminen sattui aivan helevetisti.

Pasi peitteli minut, antoi hyvänyönsuukon, toivotti hyvät yöt, sammutti valot ja lähti kohti kotia.

Minä jäin sänkyyn makaamaan. Sydän hakkasi, kylkeen sattui. Pasi lähti kahdeltatoista, varttia yli minä painoin nappia. Päässä alkoi pyöriä. Kipu ei auttanut. Sydän tuntui hakkaavan entistä enemmän. Puoli tuntia myöhemmin olin edelleen hereillä. Olin edelleen kipeä. Paikallaan ollessa kipua ei pahemmin ollut, mutta syvään hengittäessä kylkeen sattui. Liikkuessa kylkeen sattui. Kaikki muu paitsi paikallaan oleminen sattui kylkeen.

Makasin paikoillani. Sydän hakkasi. Väsytti. Odotin unta.

Puoli tuntia myöhemmin painoin nappia uudelleen. Päässä pyöri, sydän alkoi hakkaamaan enemmän. Sydämensyke alkoi huolestuttaa. Yritin nukkua. Väsytti.

Kahdelta olin painanut nappia neljästi. Pulssi oli 120. Halusin painaa nappia vielä uudelleen, mutten uskaltanut. Saisinko tästä lääkkeestä sydärin? Soitin hoitajalle. Keskustelimme tilanteesta ja hän lupasi soittaa anestesialääkärille.

Jonkin ajan päästä hoitaja tuli kertomaan, että Oksanest ei vaikuta sydämmeen. Minulla ei ole mitään huolta. Anestesialääkäri oli suositellut pääkipuun Panadolia ja nukkumiseen ja sydämensykkeeseen Opamoxia. Otin ne vastaan ja nielin.

Jonkin aikaa myöhemmin nukahdin.

Muutaman kerran heräsin, liikkuminen sattui edelleen. Nukuin edelleen selällään samassa asennussa. Jatkoin unia.



0