Elämä on
Helle ja lämmönsäätely

Helle ja lämmönsäätely

Minä olen aina ollut pieni ja luiseva. En muista, miten lapsena siedin kuumaa, en edes muista lapsena, että tällaisia helteitä olisi ollut. Sen muistan, että kylmää en sietänyt.

Purjehtimassa meillä oli hellepäivinä tapana pulikoida meressä. En ollut hyvä uimaan, mutta temppuilimme fendereiden kanssa ja poijuköyden varassa. Kun nousin vedestä ylös, tärisin kylmää. Vaikka oli lämmin päivä, en itse enää lämmennyt. Puin päälle kerros kerroksen jälkeen, pilkkihaalareita myöten, mutta en lämmennyt.

Tänäkesänä olen kärsinyt hieman samasta ongelmasta. Meillä kotona ilmastointi puhaltaa kylmää ilmaa 24/7, minkä takia asunnossa on mukavan viihtyisä 25 astetta. Ennenvanhaan kesäisin lämpötilat olivat yli 30 asteen ja olo oli sietämätön.

Kävellessä olen tarennut hyvin, viileämmilläkin keleillä on tullut lämmin, ellei tuuli ole ollut kovin kylmä. Mutta sähköpotkulauta-ajeluilla minulla on tullut kylmä, jos tuuli on ollut vähänkään viileämpi.

Vielä tällä viikolla palelin suunnattomasti, vaikka lämpömittari sanoi 23 astetta. Mutta tuuli oli kylmä.

Eilen lämpötila nousi oman mittarin mukaan 30,9 asteeseen, ilmatieteenlaitos sanoi paljon vähemmän. Tuulettomassa ja aurinkoisessa paikassa läkähdyin. Olo oli sietämätön. Varjoisassa ja hitusen tuulisessa paikassa oli sopiva, kun taas aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa tunsin itseni jakomielitautiseksi. Vasenta puolta paahtoi aurinko sietämättömästi, kun taas oikea puoli tuntui hitusen turhan viileältä.

Koska olen pieni, minulla ei ole lämpökerrosta pitämään minua lämpimänä ja toimimaan eristeenä luiden ja ytimien päällä. Samasta syystä en osaa myöskään jäähdyttää itseäni. En hikoile siten, että hiki valuu ja toisaalta, koska minulla ei ole sitä eristekerrosta, myös kuuma pääsee suoraan luihin ja ytimiin nostamaan ruumiinlämpöä. Olen huomannut esim. että jos olen ollut asiakkaan luona talvella, enkä ole riisunut takkia pois päältäni, minulla helposti nousee 38 asteen kuume, vaikka minulla itselläni ei olisi erityisen kuuma. Kuume on laskenut sitten, kun vähennän vaatetta. Joten jos olen ulkona, missä on koko ajan liian kuuma, minulla varmaankin ruumiinlämpö nousee samalla tavalla.

Kylmää on helppo hallita vaatteilla, kunhan vaan tietää ulos lähtiessä, mitä pukee päälle. Hellettä ei kovinkaan paljoa pysty hallitsemaan. Toki voin pukea päälle niin vähän vaatetta kuin mahdollista, mutta sekään ei kovin pitkään helpota tilannetta.

Kaiken päälle saamani syöpähoidot ja lääkitykset, eikä itse syöpä yhtään helpota tilannetta. Olen huomannut, että se on sotkenut lämmitysjärjestelmäni entisestään. Nykyään tunnen enemmänkin olevani vaihtolämpöinen. Jos olen hetken viileässä, jäädyn paikalleni. Jos olen hetken kuumassa, sulan ja paahdun.

En tiedä, olenko koskaan tavannut ihmistä, jolla on samoja ongelmia lämmönsäätelyn kassa kuin minulla on. Moni ihmettelee mm. sitä, että voin olla 60 asteisessa saunassa, mutta 70 asteisessa saunassa alan palella. Se on minulle liian kuuma ja elimistöni reagoi siihen siten, että minua palelee. Joskus jostain luin selityksen sille, mutten enää muista, mikä se oli. Onneksi olen tottunut tähän ongelmaan, sillä nyt sairaana se olisi ikävä lisä opeteltavaksi, kaikkien muiden ongelmien lisäksi.

Eilen aamukävely oli hyvinkin tuskainen, selvisin siitä silti kotia asti. Kotia päästyäni olin kuitenkin voimaton. Myöhemmin kävimme Pasin kanssa ajelu-kävelyllä, jolloin koin näitä jakomielitautisia tuntemuksia. Palelin, paahduin, sulin, jäähdyin, sulin uudelleen. Kaikkineen kuitenkin eilinen kävely-ajelu oli tuskastuttavan kuuman puolella.

Nyt katselen työhuoneen ikkunasta, miten koivut heiluvat tuulessa. Tälle päivälle ja huomisellekin vielä on luvattu 31 astetta lämmintä. Tällä hetkellä oma mittarini sanoo 29 astetta, vaikkei siihen paista aurinko. Joten toiveikkaana katson heiluvia koivuja: tuuli tarkoittaa viilennystä.

Kun vaan tänä aamuna keksittäisiin sellainen reitti, jossa on paljon varjoa ja tuulta.

0