Tänään
Kaapattu aamulenkki

Kaapattu aamulenkki

Kävin tänään ystävän kanssa aamukävelyllä puoli kymmeneltä. Kävelimme pienemmän lenkin, joten 40 minuutin päästä kotiin palattuani Pasi ehti nukkua vielä tunnin verran.

Kun Pasi alkoi valmistautumaan aamulenkille, ilmoitin lähteväni mukaan.

Kävelylenkki muuttui liikkumisen sijasta ulkoiluksi. Kävimme katsomassa Oulussa myrskyn aikana kaatuneita puita. Kävimme etenkin tarkistamassa, oliko suihkulähteiden luona todellakin kaatunut se suuri vanha puu, josta molemmat niin pidimme.

Kyllä oli.

Käännyimme ympäri ja lähdimme katsomaan, miltä tilanne näytti muualla.

Puita oli kaatunut varsinkin lähempänä keskustaa. Oulun puistot tulevat näyttämään oudolta, kunhan saavat raivattua kaatuneet puut pois.

Kaljulta.

Jatkoimme torin kautta Pikisaareen, jossa pysähdyimme extemporee-vohveleille.

Meitä ennen ollut asiakas osti kokiksen ja valitti kovista hinnoista. Itse ajattelen, että vohvelikioskilla tuskin on kovin suuret tulot, joten se kate pitää saada jostain. Sitä varten minulla on omat juomat mukana: en halua ostaa vesipulloja törkyhinnalla jostain kiskasta, kun alkaa janottaa. Toki vettä pitää olla mukana muutenkin, sitä kuluu varsinkin näin kuumina päivinä tehokkaasti.

On hölmöä valittaa siitä, että hinnat ovat kioskissa kovat. Jos hinnat sylettävät, ei ole pakko ostaa. Toki 6,50 rahaa vohveliannoksestakin on riistoa, kun miettii, kuinka paljon vohveleita ja kermavaahtoa tuolla hinnalla saisi kotona. Mutta en jaksa kotona tehdä vohveleita ja minulle riitti tuo yksi. Eikä kyse ole itse vohvelista.

Kyse on siitä, että vietimme kaunista kesäpäivää aviomieheni kanssa.

Vohveleiden jälkeen lompsimme vielä pidemmän matkan kautta kotia, jonka jälkeen kävimme kaupassa. Sieltä lähti mukaan troijan kebabannokset.

Vaikka Pasille tuli kävelyä 10,75 kilometrin verran, kun itse vain seisoin vieressä ja tasapainottelin, olisi lenkin pitänyt olla paljon pidempi.

Ainakin, jos olisi halunnut kuluttaa enemmän kaloreita, kuin syödä.

0