Historia
Kiusaamisen historia – Olet kovaääninen

Kiusaamisen historia – Olet kovaääninen

Minua on elämäni aikana monesti haukuttu kovaääniseksi. Pitkän aikaa loukkaannuin siitä. Mutten pahemmin osannut asialle mitään tehdä. Minusta tulee ääni sillä voimakkuudella, jolla se tulee.

En muista kuinka vanha olin, mutta olin aika nuori, kun sisko läppäsi minua molemmilla käsillä molemmille korville. Korviin tuli kova paine ja aivan valtava kipu. Ne alkoivat huutaa kuin palosireenit.

Hiljalleen korvien kipu ja huutaminen helpotti, mutta siitä lähtien minulla on korvat tinnittäneet. Lapsena en tiennyt tuolle äänelle termiä ja opin sen kanssa elämään niinkin hyvin, etten ajatellut sen olevan mikään outous. Vasta yläasteen musiikinopettaja kertoi tinnituksesta, jolloin totesin, että minulla on tuo.

Ääni on niin kova, että se häiritsee öisin. Niin hiljainen, että se jää kovan melun alle. Niin kova, että se vaikuttaa kuulemiseen. En kuule hiljaista tai epäselvää puhetta korvien huutamisen alta. Välillä korvat huutavat enemmän, välillä vähän vähemmän. Yksi asia, mikä siihen vaikuttaa on purulihakset: mitä enemmän puremalihakset ovat jumissa, sitä kovempaan korvat huutavat.

Mutta koskaan huutaminen ei hiljene.

Ääniherkkä

Minulla on todettu myös kuulon alenema. Liekkö johtuu tuosta samaisesta syystä, minkä takia korvatkin huutavat. En ole koskaan kuunnellut musiikkia kovalla korvalappustereoista ja olen festareilla käyttänyt korvatulppia. Olen aina pienestä pitäen ollut ääniherkkä ja siten yrittänyt suojata itseäni kovilta ääniltä.

Olin aikuisikään saakka niin ääniherkkä, että pidin korvistani kiinni, kun vedin vessanpöntön. Toinen korva oli painettuna visusti olkapäätä vasten, toisen korvan päällä oli käsi. Vapaa käsi veti vessan.

Vasta aikuisena opin tästä tavasta pois. Johtunee siitä, että nykyään vessanpönttö kuluttaa 12 litran sijasta 4 litraa vettä, mikä vähentää äänen määrää. Olen myös oppinut aikuisena sietämään paljon sellaisia asioita, joita en lapsena sietänyt. Olen Pasin tavattuani jopa melkein lakannut pelkäämästä pimeää.

Melkein.

Tule lähemmäksi, että kuulen sinut paremmin

Edelleenkin tiedostan olevani kovaäänien, mutten välitä siitä. Se ei ole minun ongelmani, se on Sinun ongelmasi. Onneksi minulla on käynyt niin hyvä tuuri, että Pasin mielestä artikuloin sopivalla äänenvoimakkuudella – paitsi vihaisena – ja selvästi. Naapurilla itsellään on myös kuulon kanssa ongelmia, joten hän on todella tyytyväinen siitä, että minulla on kova ääni: hän kuulee minut paremmin myös ulkona. Hänellä on ongelmia normaalilla voimakkuudella puhuvien mutisijoiden kanssa, minun kanssani on helppo keskustella, kun ei koskaan tarvitse kysyä: ”Mitä sanoit?”

Hän on antanut myös positiivista palautetta siitä, että mitä kovempi on taustahäly, esim. tuuli, liikenne tai muu meteli ulkona, sitä kovaäänisemmin minä puhun. Eli suhteutan oman puheääneni ympäristön ääniin. Autossa puhun kovempaan ääneen kuin kotona. Joskin puhun myös kovempaan ääneen silloin, kun korvani huutavat erityisen kovasti.

Erityisen kovaa ääntä käytän vihaisena. Mutta se on taas asia erikseen.

Hälläväliä

Aiemmissa postauksissa mainitsemani Ricardo haukkui minua kovaääniseksi. Hän halusi loukata minua, mutta minäpä viis veisasin tuosta haukusta. Minusta tulee sellainen ääni, mikä tulee ja se sopii minulle tärkeille ihmisille paremmin kuin hyvin. Joten minun haukkuminen kovaääniseksi on todellisuudessa kehu.

Olisin varmasti normaalia äänekkäämpi ihminen myös ilman omia kuulo-ongelmiani, mutta minun haukkuminen kovaääniseksi on minun vammani haukkumista. Vaikkakaan kukaan ei voi tietää syytä puheääneni voimakkuudelle, on tuo typerä äänenvoimakkuuden haukkuminen merkki ihmisen omasta tyhmyydestä. Haukutaan jotain asiaa, jonka taustoja ei tiedetä. Kuin sanoisi sokealle: ”Onpa sulla typerä kävelykeppi.”

Koskaan ei voi tietää, mikä on henkilön eri piirteiden ja ominaisuuksien taustalla. Kovasti puhutaan kehopositiivisuudesta ja siitä, ettei ylipainoisia saa haukkua läskiksi eikä heidän painoaan saa kommentoida. Mutta eipä ole kukaan puhunut siitä, kuinka väärin on se, etten ole koskaan elämässäni saanut diagnoosia sille, minkä takia saan 8-12 tuntia kestäviä oksennuskohtauksia. Jokainen lääkäri sanoi syyn olevan bulimia, eivätkä tutkineet koko ongelmaa. Siksi, koska olen geenieni ansiosta hoikka. Eli minä en kevyen rakenteeni takia saanut lainkaan terveydenhoitoa asiassa, joka oli minulle todella suuri ja elämänlaatua alentava ongelma koko lapsuuteni ja nuoruuteni, aikuiseksi saakka. En ole tähän päivään mennessä saanut ketään tutkimaan syytä noille kohtauksille, mutta olen saanut niitä varten pahoinvoinninestolääkkeet, joilla saan kohtauksen estettyä, jos havaitsen sen tarpeeksi aikaisin.

Yhtä lailla minua haukutaan kovaääniseksi tietämättä, että sen taustalla on lääketieteellinen syy. Kovaääniseksi haukkuminen tuntuu olevan ihan ok, mutta läskiksi ei ketään saa haukkua.

Joten en siis jaksa välittää typerien ihmisten typeristä haukuista. Siinä kun haukkuvat, osoittavat oman tyhmyytensä.

Minulle kova ääneni on etu.

Joten kiitos kehuista.


0