Tänään
13.-14.9. Maanantai – tiistai

13.-14.9. Maanantai – tiistai

Maananaina

Heti aamusta soitin OYSiin. Käakivät tulla verikokeisiin.

Ajelin verikokeisiin. Sieltä hurruuttelin Ideaparkkiin Jyskiin. Hain Virum sivupöydän kissoille keittiön ikkunalaudaksi. Olin tilannut sen eilen illalla Click and Collectina, kun huomasin, että sen sai puoleen hintaan. Olen puolisen vuotta ainakin pohtinut, pitäisikö se ostaa. Nyt tein pikaisen päätöksen, onhan siinä palautusoikeus.

Sitikan takakontissa on Ikean ”nokkakärryt”. Otin ne mukaan ja laahustin hyvin hyvin hitaasti Jyskiin. Siellä oli jono. Istahdin tuolille odottamaan. Huohotin menemään. Lopulta sain sivupöytäni ja kärräsin sen autolle. Paketti ei ollut iso, eikä painava, mutta käveleminen oli niin hidasta ja työlästä, että onneksi tajusin ottaa kärryn mukaan. Askelpituus oli samaa luokkaa kuin jalkaterän pituus. Hiljalleen laahustin ja huohotin. Nostin laatikon auton takapenkille, kärry takaisin takakonttiin ja huristelin kotia.

Kotona jätin lootan autoon. Laitoin Pasille viestin, että saa käydä hakemassa sen, kun tulee kotiin. Olisin halunnut ottaa sen mukaani ja koota, mutta olin päättänyt määrätä itselleni vuodelepoa (sohvalepoa) ainakin pari päivää. Uskon vakaasti kuumeen johtuvan rasituksesta ja silloin se parannetaan levolla.

Kotona

Asettelin itseni sohvalle ja otin hyvän asennon. Vieressäni kuumemittareita, vesipulloja ja hiiri, sylissä näppäimistö. Kissat tulivat viereeni sohvalla olevalle pedille.

Kahden aikaan kävin tekemässä itselleni kahveet.

Neljältä OYSista soitettiin verikokeiden tulokset ja tarvittavat toimenpiteet. Kortisoniannos pitäisi nostaa 20 millistä 25 milliin. Torstaina on seuraavat verikokeet ja niiden perusteella katsottaisiin annosta uudelleen. Trombosyytit olivat jälleen pudonneet 84 (perjantaina 99) ja valkosolut, sekä tulehdusarvot nousseet hieman.

Jäin postimaan viitsisinkö nostaa kortisoniannosta. Itse uskoin, että lepo ajaisi saman asian. Lepo olisi todennäköisesti parempi vaihtoehto kuin kortisoniannoksen nostaminen.

Pasi töistä tullessaan haki Sitikasta Jyskin paketin, jonka hän kokosi myöhemmin illalla. Lopputulos ei ehkä ollut ihan sitä, mitä olin suunnitellut. Hylly jäi ikävästä pöydän ja ikkunan välistä näkyviin. Toisaalta hyllyn korkeus jäi vielä hitusen liian matalaksi, jotta kissat voisivat kunnolla katsella ikkunasta ulos.

Hyllyn korkeus alkoi olla aika hyvä, kun laitoin hyllyn päälle pari pakettia kissan ruokia, joiden päällä istuksia. Ei ehkä kovin kaunis ratkaisu, mutta tarkoitus ennen tyyliä tai jotain. Kauppakassin laitoin hyllyn päälle houkuttelemaan Helekattia testaamaan hyllyä. Meillä kun kissa löytyy aina siitä kohdasta, missä on jotain ylimääräistä. Oli se sitten paperinpala, mainoslehti, laatikko, nenäliina, kauppakassi tai tahra.

Illalla

Kuuden aikaan alkoi taas palella. Siihen asti vointi oli hengästymistä lukuunottamatta ollut ihan kohtalaisen hyvä. Kun paleleminen alkoi, alkoi myös hiljalleen silmäluomia painaa. Minä fiksuna tyttönä vedin lisää lämmintä päälle, vaikka tiesin, ettei niin saisi tehdä. Mutta mieluummin palelen lämpimien vaatteiden sisällä kuin palelen kylmässä.

Ennen nukkumaanmenoa kuume oli ehtinyt nousta 38,4 asteeseen. Vointi oli kuitenkin kuumeesta huolimatta kohtuullisen hyvä, joten pidin sitä voittona. Merkkinä siitä, että lepo on tehnyt tehtävänsä. Sunnuntaina kuitenkin olo oli kuumeinen ja ikävä koko päivän, vaikkei kuumetta päivällä ollutkaan.

Tiistaina

Vointi oli edelleen hyvä. Burana ja Panadol olivat yön aikana hikoiluttaneet kuumeen vuodevaatteisiin.

Aamukahavia juodessa alkoin katsella, saisiko jostain sen valitsemani Asuksen läppärin vähän nopiammin. Googlesta löysin Gigantin linkin, jossa olikin sama kone, mutta suuremmalla muistimäärällä. Hintaa oli vain 50 euroa enemmän.

Laitoin sellaisia kaksi kappaletta tilaukseen. Toinen minulle, toinen äidille. Molemmat tulee minulle. Asennan äidin koneen valmiiksi käyttökuntoon ja lähetän sitten äidille. Ennen vanhaan ollaan tehty sama etänä, mutta nyt ei enää voimat riitä siihen. Itse kun olen tekemässä, saan tehtyä miljoona kertaa nopiammin, pienemmällä vaivalla ja omalla aikataululla. Voin vaikka samalla katsoa telkkaria.

Jossain välissä

Nousin sohvalta käymään vessassa ja otin ikkunasta videota lumisateesta.

Alkoi hengistyttää niin, että rintaan sattui. Kun palasin takaisin sohvalle, kesti pitkän aikaa, että alkoi hengitys tasaantua. Ja kun se tasaantui, rintaan jä puristava tunne ja vasen käsi tuntui hassulta. Ei varsinaisesti kipeältä, mutta sellainen kivun esiaste, joka lähti lapaluusta ja säteili käsivartta pitkin peukaloon saakka. Kaivoin jo OYSin päivystyksen numeron esiin, mutta en sitten soittanut. En halunnut lähtä päivystykseen. Pitäisi pukia päälle ja jaksaa istua huonoilla tuoleilla ihmispaljoudessa. Ruokailut jäisi välistä ja kissat olisivat yksin kotona. Neljän jälkeen pitäisi tulla Feelian toimitus, ehtisikö Pasi siihen mennessä kotiin. En soittanut. Jäin kuulostelemaan tilannetta.

Reilua tuntia myöhemmin olo alkoi olla ”normaali”. Siis sellainen, mitä se oli ennen vessassakäyntiä. Henkitorvi tuntui siltä kuin olisi hengittänyt liikaa, kuten olinkin, mutta muuten rinnan puristus oli helpottanut ja vasemman käden oireilusta oli jäljellä pelkkä haamu.

Neljältä ovisummeri soi

Feelian ruoat saapuivat kahdessa painavassa laatikossa. Sain ruat kuskattua jääkaapille neljässä erässä. Sen lisäksi minun piti tehdä jääkaappiin tilaa ruoille. Molemmat hedelmälaatikolliset sain täyteen valmista, tyhjiöpakattua ruokaa.

Laitoin Naapurille viestin, että Feeliat tulivat. Olin omaan tilaukseeni ottanut hänelle ruokia myös, niin hän sai postikuluitta testata, millaista ruokaa sieltä tuleekaan. Naapuri tuli hakemaan omat ruokansa. Soitteli ovikelloa. Soitin Naapurille, että päästää itsensä sisälle. En pääse sohvalta ylös, kun hengästyttää niin paljon.

Olin juuri itseni siihen istuttanut jääkaapilta, enkä oikeasti pystynyt liikkumaan. Naapuri päästi itsensä sisälle ja tuli olohuoneeseen paperikassin kanssa moikkaamaan. Hänellä oli mukanaan synttärilahja hieman etuajassa. Hän oli viimeviikolla käynyt moikkaamassa kissoja, kun minä olin osastolla. Silloin oli huomannut, että huonekuuseni voi hieman huonohkosti. Joku ehkä saattaisi sanoa, että se on kuollut.

Viime vuonna kävimme Pasin kanssa hakemassa Pasin ystävän metsästä kymmenen kuusta ja kaksi katajaa. Halusin parvekkeelle joulukuusimetsän. Ikävä kyllä olimme liian myöhään liikenteessä, eikä taimet selvinneet talven yli. Ne kaikki olivat kuolleet keväällä. Sain kyllä talveksi joulukuusimetsäni, mutta en saanut monivuotista joulukuusimetsää.

Naapuri toi kassissaan minulle paketin, josta voin kasvattaa itselleni metsäkuusen!

OMG!

Tälläst mä oon aina halunnu!

0