Ajatuksia
Onko ihmisarvo sidottu persoonallisuuteen

Onko ihmisarvo sidottu persoonallisuuteen

Jatkan edelleen ajatustani omanarvontunnosta ja ihmisen oikeudesta yhdenvertaisuuteen.

Kirjoitukseni Olipa kerran esihenkilö herätti Linkkarissa yhdellä ihmisellä vahvoja tunteita. Hänen reaktionsa oli hyökätä.

Hänellä on täysi oikeus ajatella minusta – tai kenestä tahansa – näin. Se on hänen oikeutensa.

Mutta työyhteisöissä on kaikenlaisia ihmisiä.

Sanotaan, että minä olisin tällainen henkilö ihan kaikkien mielestä. En vain hänen. Olisin töykeä, kovaääinen, katkera ja huomionhakuinen. Tarkoittaako se silloin sitä, että minua voidaan työyhteisössä kohdella, miten halutaan? Onko rasittava ja ärsyttävä persoonallisuuteni syy, jonka perusteella minua voidaan eettisesti ja lainmukaisesti kiusata, häiritä, haukkua, syrjiä, eristää ja muutoin kohdella väärin ja huonosti?

Ei ole.

Niin kauan, kun käyttäydyn yhteiskunnan sääntöjen mukaan, minulla on oikeus olla juuri niin rasittava persoonallisuus kuin vain olen. Yhtälailla kyseisellä henkilöllä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti siitä huolimatta, että hän ei ole Suomessa syntynyt.

Ei häntä saa syrjiä työyhteisössä, koska hän ei puhu täydellistä suomenkieltä. Joten minkä takia minua saisi syrjiä työyhteisössä, koska olen kovaääninen ja huomionhakuinen?

Kyllä työnantajalla on ollut jokin syy palkkaamiseeni. Jos minut on palkattu yritykseen tekemään töitä, silloin minulla on oikeus olla töissä ja tulla kohdelluksi työyhteisössä asiallisesti, yhdenvertaisesti, tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.

Minulla on myös sama oikeus yksityiselämässäni.

Minua ärsyttävä henkilö

Minulla oli aikanaan työkaveri, joka oli omasta mielestäni vähintäänkin ärsyttävä. Hän oli kokemukseni mukaan sovinistinen. Hän tuntui ajattelevan, että naisen paikka työyhteisössä on palvella miehiä. Hänen tapansa tehdä töitä oli päinvastainen kuin minulla. Minun tapani on tehdä kaikki vähän liian tarkasti ja liian huolella. Hänen tapansa ei ollut mennä sieltä, mistä aita on matalin, vaan jyrätä suoraan aidan läpi. En voinut sietää hänen tapaansa tehdä töitä. Se oli mielestäni välinpitämätöntä, huoletonta, laiskaa, epäasiallista ja tuottamatonta. Jos teet työtä, tee työ. Älä sano tekeväsi ja jätä sitä tekemättä. Tai tee sitä siten, että lopputulos on sama kuin et olisi tehnyt lainkaan.

Kokemukseni hänen sovinistisesta persoonallisuudestaan ei ollut ainutlaatuinen. Kaksi naista oli tehnyt hänestä häirintäilmoituksen. Useampi nainen oli harkinnut häirintäilmoituksen tekemistä, mutteivät olleet uskaltaneet sitä tehdä. Itsekin asiaa harkitsin, mutta se jäi tekemättä.

Näistä asioista huolimatta olin häntä kohtaan aina asiallinen. En syrjinyt, kiusannut, haukkunut, arvostellut tai kohdellut häntä mitenkään muutenkaan epäasiallisesti. Hänen epäasialliseen käytökseensä reagoin aina asialliseen sävyyn, kuten kaikissa muissakin tilanteissa, joissa minuun tai johonkin toiseen henkilöön kohdistettiin epäasiallista käytöstä.

Vaikka itse en kyseisestä henkilöstä pitänyt, eikä hän toiminut täysin eettisen tai lainmukaisen käytöksen rajojen sisällä, kohtelin häntä siitä huolimatta saman arvoisena ihmisenä kuin kaikkia muitakin.

Hänellä oli ja on oikeus olla sellainen ihminen kuin hän on. Hänellä ei ole oikeutta rikkoa lakia, mutta hänellä on oikeus olla omanlaisensa persoona. Hänellä on oikeus ajatella naisista, mitä haluaa, kunhan kohtelee naisia siitä huolimatta yhdenvertaisesti ja asiallisesti. Hänen uskonnollisilla, poliittisilla tai millään muillakaan ajatuksilla ei ole mitään väliä tai merkitystä, hänellä on niihin täysi oikeus.

Niin kauan, kun hän käyttäytyy ihmisiksi.

Ihmisarvo

Vaikka Ricardon kuvaus minusta ei ole omasta mielestäni totuudenmukainen, eikä sitä moni muukaan allekirjoita, minulla on silti oikeus olla juuri niin ärsyttävä kuin olen.

Kaikki eivät voi tykätä kaikista.

Työyhteisöissä on silti tultava toimeen kaikkien kanssa.

Me kaikki olemme samanarvoisia.

Olet sitten toimitusjohtaja tai rivityöskentelijä. Siivooja, koodari tai rallikuski. Jokaisen meidän ihmisarvo on sama.

Yritysmaailmassa ja yhteiskunnassa ihmisarvoa voidaan lähtä laskemaan suoritteiden kautta, mutta elämässä suoritteilla ei ole mitään merkitystä. Sinulla on oikeus olla Äiti Teresa tai sosiaalipummi. Ihan kumpaa haluat tai mitä tahansa siltä väliltä. Se ei muuta ihmisarvoasi suuntaan tai toiseen.

Taloudellista ja sosiaalista arvoasi se muuttaa, mutta ihmisarvo on ja pysyy.

0