Elämä on
Raha vai mielenrauha?

Raha vai mielenrauha?

Olen pyytänyt, anellut ja käskenyt työnantajaa olemaan käyttämättä henkilökohtaisia yhteydenottokanaviani. Tämä alkoi ennen pääsiäistä, jolloin olin sairauslomalla, mutta minulle laitettiin työasioita omaan henkilökohtaiseen sähköpostiini.

Olin juuri alkanut pääsemään irti työpaikalla tapahtuneista asioista, mieleni oli juuri alkanut hieman rauhoittua. Sain nukuttua tunnin tai puoli pidempään.

Tiistaina minulle oltiin yritetty soittaa työpuhelimeeni, osallistuisinko sairausloman aikana johonkin palaveriin. En vastannut puheluun, enkä reagoinut minulle tulleisiin viesteihin. Olin sairauslomalla, joten laitoin puhelimen kiinni.

Entisessä elämässäni olisin vastannut puhelimeen, olisin osallistunut palaveriin, olisin käyttänyt omaa sairauslomaani työnantajan hyväksi. Mutta nyt oli toisin. Olin sairausloman aloittaessani poistanut kaikki työasiat koneeltani. En käynyt sähköposteissa, puhelin oli äänettömällä. Puhelin oli päällä enää siksi, että voin olla yhdeydessä työsuojeluvaltuutettuun ja luottamusmieheen, sekä tarvittaessa lähimpiin kollegoihini vapaa-ajalla.

Kun kysyin konsernin käytäntöjä siihen, miten työntekijää ylenpänä oleva henkilö saa olla työntekijään yhteydessä sairauslomalla, sain vastaukseksi konsernin varhaisen tuen mallit. Sairauslomalla olevaan työntekijään pidetään yhteyttä, jotta voidaan selvittää, voiko työnantaja tehdä toimenpiteitä, joiden avulla henkilö saadaan takaisin töihin. Toinen syy on selvittää, kuinka pitkään sairausloma tulee mahdollisesti jatkumaan ja pysyä kärryillä henkilön tilanteesta.

Saamani sähköpostit eivät koskeneet näitä asioita, eikä minuun oltu kertaakaan oltu yhteydessä mainittujen asioiden tiimoilta, vaikka itse olin keskustelua pyytänyt jo kolmesti.

Joten siis älädin, että ennen kuin työnantaja toimii omien käytänteidensä mukaisesti, jättäkää henkilökohtainen sähköpostini ja puhelin rauhaan. Olin jo ennen tätä tapahtumaa joutunut rajoittamaan reilusti omaa henkilökohtaista elämääni tietokoneella, jotten törmäisi työasioihin. Olin tietoisesti pitänyt tietokonetta kiinni ja jätin asioita hoitamatta, jotta saisin varmasti olla työasioilta rauhassa.

Kun avasin henkilökohtaisen sähköpostini, jotta saisin hoidettua asioita, jotka on pakko hoitaa, minun silmiini räpsähti pitkän perjantain aamuna aiemmin viikolla, sekä kiirastorstaina tulleet sähköpostit. Kiirastorstaina minulle tuli ilmoitus, että minun vuosilomani alkaa pääsiäismaanantaita seuraavana tiistaina. Siitä huolimatta, että vuosiloman määräämisestä on kirjoitettu lainsäädäntöön, eikä tämä määräys niitä pykäliä täyttänyt. Vaikka sairauslomani oli kirjoitettu päättyväksi viikon loppuun, sitä tultaisiin jatkamaan vielä määrittelemättömän ajan heti tiistaina, jolloin lääkärille taas saa aikoja.

Tämä olisi selvinnyt, jos minuun oltaisiin oltu yhteydessä konsernin käytäntöjen mukaisesti.

Olin joutunut jäämään sairauslomalle, koska minulla oli jatkuvasti fyysisesti paha olo. Minua oksetti, minä tärisin aamusta iltaan, en saanut syötyä. En nukkunut kuin puolen tunnin pätkissä, vaikka söin unilääkkeitä. Paino putosi silmissä. Olin todella masentunut. Olin aivan loppu, henkisesti ja fyysisesti.

Kaikki nämä ovat sellaisia asioita, jotka ruokkivat syöpää. Jatkuva unettomuus ja stressi alentaa vastustuskykyä ja aktivoi geenejä, jotka aktivoivat syöpää. Nukkuminen taas aktivoi vastustuskykyä, seaktivoi syöpägeenejä ja aktivoi syöpää vastaan taistelevia geenejä.

Eli kun minä taistelin syöpää vastaan, keholtani oli viety kaikki aseet taistelusta ja sen sijaan kehoni ampui itseään jatkuvalla sarjatulella. Ei ihme, että neljässä kuukaudessa syöpä levisi yhdestä kulkiluusta ja yhdestä selkänikamasta kolmeen kylkiluuhun, kuuteen nikamaan ja keuhkoihin.

Yritin epätoivoisesti saada itseäni rauhoittumaan, paranemaan, toipumaan ja ennen kaikkea lepäämään.

Saamani sähköpostit repi kaikki haavat takaisin auki. Ruokahalu huononi, pahoinvointi palasi, unettomuus paheni. Älähdin ylöspäin, että mitä tämä tällainen oikein on? Minulle vastattiin, että näkemyksensä mukaan tämä on täysin käytänteiden mukaista toimintaa.

Olin jo sitä ennen pyytänyt, että minuun ei olla henkilökohtaisiin yhteydenottokanaviini yhteydessä, ellei kyse ole asioista, joilla minut saadaan takaisin töihin tai liity tavalla tai toisella sairauspoissaoloni käytännön asioihin.

Kun helmikuussa sovittu työkykyeuvottelu vihdoin oli huhtikuun lopulla, yritin kertoa työnantajalle, kuinka pahasti työpaikka oli vaikuttanut minuun henkisesti. En saanut kertoa asiaani loppuun ja työkykyneuvottelun jälkeen henkilökohtaiseen sähköpostiini tuli vastaus, jossa syytettiin minua tilanteesta. Tällöin anoin ja rukoilin, että sähköpostini jätettäisiin rauhaan. Kirjoitin, että työsähköpostiini voivat lähettää mitä haluavat, halukkua ja syyttää minua niin paljon kuin haluavat, mutta jos henkilökohtaiseen sähköpostiini lähetellään viestejä, minä ennemmin tai myöhemmin luovutan elämän suhteen. Minä en yksinkertaisesti jaksa enkä kestä enää.

Kuukautta myöhemmin sain sähköpostia, jossa minua pyydettiin lähettämään Wordilla tehtyjen pdf-tiedostojen alkuperäiset versiot.

Koska tiedostot on tehty Wordilla, ne saa auki Wordilla. Vaihtoehtoisesti tiedoston olisi voinut avata Acrobatilla tai jopa ihan kopioida haluamaansa ohjelmaan. Keinoja olisi ollut monia. Ensimmäiset kaksi olisivat olleet nopeampia kuin laittaa minulle sähköpostia siitä, voinko lähettää heille nämä tiedostot.

Ajattelin jättää vastaamatta, mutta työsuojeluvaltuutettu käski minun vastata. Kerroin, että minulla ei ole tietokoneella mitään työasioita, enkä sairauslomalla käynnistä työkonetta ja ala tekemään töitä. Tuskin edes pääsen työkoneelle sisälle, koska meillä oli tullut IT-puolella muutoksia, jotka olisivat vaatineet, että olen ensin yhteydessä ServiceDeskiin, jotta saan koneen oikeaan verkkoon ja omat tunnukseni toimimaan.

Mikä vielä älykkäämpää, työsuojeluvaltuutettu käski minun kysyä työterveyslääkärin lääketieteellistä mielipidettä siitä, että tekisin tässä tilassa töitä, vaikka olen sairauslomalla.

Kun työterveyslääkäri soitti seuraavan kerran, hän oli sitä mieltä, että minun pitää keskittyä täysin omaan hyvinvointiin. Koska tilanteeni on niin vakava, hän halusi soittaa työnantajalle ja pyytää heitä olemaan olematta minuun yhteydessä, edes konsernin käytänteiden mukaisissa asioissa. Minä voin olla työnantajaan yhteydessä sitten, kun minulla on sellainen olo, että pystyn siihen.

Annoin työterveyslääkärille luvan tähän, hyvillä mielin ja todella helpottuneena.

Minulla on saamattomien palkkojen takia ollut työsähköpostissa keskustelu auki. Olen käynyt katsomassa työsähköpostia silloin, kun oloni on ollut sellainen, etten järky, vaikka lukisin mitä. Olen tehnyt tämän vastentahtoisesti, mutta keskeneräiset asiat ahdistavat, joten halusin saada rahani pois mahdollisimman pian.

Tällä viikolla minulle ilmoitettiin, että konsernin käytänteiden mukaisesti minun työpuhelinnumero, sekä tunnukset tullaan sulkemaan. Mikä tarkoittaa sitä, etten voi enää kysellä maksamattomien palkkojen perään.

En halua mitään työasioita omaan henkiökohtaiseen sähköpostiini, koska ne ovat sielä stressipommeja. Jos tiedä sähköpostiini tulevan stressipommeja, en voi enää mennä lukemaan sähköposteja. Mikä on hankalaa, koska kuulun mm. taloyhtiön hallitukseen, jossa käytämme sähköpostia viestintään. Tällä hetkellä on menossa sellaisia asioita, joiden osalta on tullut viestittyä paljon, joten sähköpostiin pääseminen on tärkeää.

Eli, päästänkö stressipommit henkilökohtaiseen sähköpostiini, vai hyväksynkö sen, etten saa määrittelemättömään aikaan maksamattomia palkkoja?

Luottamusmies on lomalla, joten en häneltäkään voi pyytää apua tähän hätään.

Päätökseni on siis hyväksyä taloudellinen tappio – toistaiseksi – ja palata asiaan luottamusmiehen kanssa.

Sillä rahasta ei ole mitään hyötyä, jos sen saaminen ajaa minut hautaan.

2

2 thoughts on “Raha vai mielenrauha?

    • Voisitko avata toisen henkilökohtaisen sähköpostitilin (esim. Gmail), johon työhön liittyvät sähköpostisi tulisivat, silloin voisit itse valita, milloin käyt niitä lukemassa, eivätkä ne hyökkäisi muihin asioihin käytettävästä sähköpostista silmille? 🙂

      • Tämän ratkaisun keksin itsekin. Omasta sähköpostista ohjasin kaikki työ-domainin postit suoraan roskiin. Uskaltaa kaikessa rauhassa avata aamulla sähköpostin, ei tarvitse pelätä työasioiden pomppaavan silmille. 🙂

Comments are closed.