Historia
Tunteiden ilmaiseminen – Osa 2/8

Tunteiden ilmaiseminen – Osa 2/8

Tunteiden ilmaiseminen – Osat 1-4 / 8

Suhde oli alistava ja väkivaltainen

Se ajautui siihen hiljalleen. Minulla ei ollut itsetuntoa tai omanarvontuntoa, jota musertaa, joten hänelle työ oli helppo. Hän antoi minun ymmärtää, että hän välitti minusta ja minä alistuin. Se oli ensimmäinen kerta, kun minusta tuntui siltä, että joku haluaa minut. En tuolloin osannut noita ajatuksia tai tunteita käsitellä niin, että olisin ymmärtänyt, miksi olin siinä suhteessa.

Olin siinä siksi, että vaikka asiat olivat kuinka pahasti, minulle väitettiin, että minusta välitettiin.

Tuolloin opin puhumaan rakkaudesta parisuhteessa.

En koskaan rakastanut tuota ihmistä. Rakastin sitä, että hän toisinaan sai minut tuntemaan itseni halutuksi. Hän toisinaan antoi minulle sen tunteen, mitä minä olin vailla. Hän antoi minulle johonkin kuuluvuuden tunnetta.

Suhde oli sairas. Olen siitä kirjoittanut aiemmissa kirjoituksissani, jotka löytyvät kategorian ”Historia” alta.

Kun pääsin suhteesta irti

En tuntenut rakkautta ja ikävää, tunsin vihaa. Tunsin itseni yksinäiseksi. Tunsin itseni hylkiöksi. Mutta tätä ihmistä kohtaan minulla ei ollut mitään hyviä tunteita olemassa.

Yritin epätoivoisesti haahuilla jossain sellaisessa paikassa, että törmäisin ihmiseen, joka välittäisi minusta.

Siskon kotibileissä oli eräs todella mukavan oloinen mieshenkilö, jonka kanssa kävimme bileiden aikana hakemassa jotain hänen kotoaan. En enää muista mitä se oli ja miksi se piti hakea. Muistan vain, että lähdin avuksi. Hän oli hyvinkin extrovertti ja minusta tuntui, että hänen kanssaan voisin saada jotain sellaista, mitä olin hakenut tai mitä minulta puuttui.

Mutta hän ei noteerannut minua mitenkään. Olin vain apuna hakemassa sitä jotain asiaa, mikä piti jostain syystä hakea.

Hän asui naapuritalossa minusta. Tunsin itseni todella yksinäiseksi suurimman osan ajasta omassa yksiössäni asuessa, joten monesti yritin haahuilla ulkona sellaiseen aikaan, että törmäisin tuohon ihmiseen vahingossa. En koskaan törmännyt. Muistan kuitenkin sen tunteen, mikä minulla oli. Pyörin pihoilla ja toivoin tömääväni häneen. Toivoin, että tapahtuisi jotain, enkä tuntisi itseäni enää turhaksi ja merkityksettömäksi.

0