Työelämä
Työnanajan antama aiheeton huomautus

Työnanajan antama aiheeton huomautus

Olen jo useampaan kertaan kertonut siitä, miten työnantaja on minua kohdellut sairauteni kanssa. Sen jälkeen, kun nostin kiusaamiseni ja syrjimiseni johdolle, sain aiheettoman huomautuksen. Sitä ei peruttu, vaikka työsuojelun kanssa näytimme huomautuksen olleen aiheeton.

Mitään muuta syytä tälle huomautukselle en keksi kuin sen, että yritysjohto halusi näyttää minulle paikkani. Kun nostin kiusaamiseni ylöspäin, tästä tuli arvovaltakysymys. Huomautuksella haluttiin näyttää yritysjohdon arvovalta.

Todennäköisesti työnantaja ajatteli, että huomautuksen jälkeen tiedän paikkani ja tajuan jäädä kiusattavaksi ja syrjittäväksi.

Nyt kerron teille, mistä minä sain tämän huomautuksen.

Lue aiheeseen liittyvät aiemmat postaukset täältä:

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

Työnantajan käytöksestä seurannut masennus
Työnantajan käytöksestä seuranneesta masennuksesta selviytyminen
Kun työnantaja taistelee kuolemansairasta vastaan
Työnantajan esimerkillinen kyky joustaa perheen ja harrastusten osalta, muttei syövän

Miksi työnantajan käytös sai minut masentumaan

Kiusaajani käytös minua kohtaan

Kun kiusaajani ilmoitti, ettei voi kaikkien toiveita ottaa huomioon, minulta loppui voimat kesken. Jäin sairauslomalle.

Konsernin ohjeistuksessa sanotaan, että sairauslomasta tulee ilmoittaa olemalla yhteydessä tiettyyn henkilöön. En tähän henkilöön voinut olla yhteydessä, koska hän oli kiusaajani. Hän oli syy sairauslomalleni.

Olin siinä vaiheessa joutunut kymmenen kuukautta puolustelemaan olemassaoloani hänelle. Kun sairaudestani tuli puhe, hän käytti sitä aseena minua vastaan. En enää halunnut puhua kiusaajalleni sairaudestani, koska hän käytti jatkuvasti sairauttani aseena minua vastaan. Nyt olisin tarvinnut joustoa sairauteni suhteen ja hän sanoi, ettei ”voi kaikkien toiveita ottaa huomioon”.

Sen lisäksi, että hän oli kymmenen kuukautta käyttänyt syöpää aseena minua vastaan, hän oli purkanut minulle omia ongelmiaan. Hän oli kertonut minulle omista terveyshuolistaan, jotka varmasti ovat ikäviä, en sitä kiellä, mutta joista ei pitäisi ylemmällä tasolla olevan henkilön valittaa työntekijälle, joka on käynyt radikaalissa kemosädehoidossa, brakyhoidossa ja käy nyt sytostaattihoidoissa. Jos puoli vuotta syöpähoidoissa käyneelle henkilölle valittaa omista terveyshuolistaan, silloin niiden huolien pitäisi olla vähintäänkin yhtä vakavia.

Mikä tärkeämpää: toimihenkilötasoisen ihmisen ei kuulu valittaa omista ongelmistaan työntekijätason ihmiselle.

Siitä huolimatta minä olin joutunut kuuntelemaan kiusaajani henkilökohtaisia ongelmia jopa työpäivän jälkeen vapaa-ajallani.

Voimat loppuivat kesken

Joten kun minulta viimein loppui voimat kesken, en enää yksinkertaisesti kyennyt puhumaan kiusaajani kanssa. Se oli minulle täysi mahdottomuus.

Olin itkenyt koko yön. Olin aivan kamalassa psyykkisessä tilassa. Olin väsynyt, raivoissani, uupunut, masentunut, eikä itkusta vaan tullut loppua. Siinä vaiheessa olisin ennemmin tullut irtisanotuksi kuin puhunut kiusaajani kanssa. Seuraamuksilla ei ollut mitään väliä, koska en yksinkertaisesti kyennyt asettamaan itseäni enää siihen tilanteeseen, jossa syöpää käytetään minua vastaan ja jossa kiusaajani uhriutuu kertomalla omista ongelmistaan.

Minä en ollut valittanut töissä omasta sairaudestani, mutta hän oli minule valittanut omasta jaksamisestaan ja omista terveyshuolistaan. Hän oli toistuvasti uhriutunut, kun tarkoitus olisi ollut puhua minun tilanteestani. Hän käänsi keskustelun siihen, kuinka vaikeaa hänellä on.

Joten en voinut puhua hänelle.

Sairausloma

Viiden aikaan aamusta laitoin hänelle, sekä työkavereilleni sähköpostia, etten ole tulossa töihin. Kerroin, että minulla on lääkäriaika ja ilmoitan sairausloman keston, kun se on tiedossa.

Työsuojelu myöhemmin päivällä sanoi, että minun on pakko soittaa kiusaajalleni. Minä sanoin, etten pysty siihen. Lopulta päätin soittaa toiselle minua ylemmällä tasolla olevalle henkilölle.

Itkin hänelle tätä tilannetta ja kerroin, etten pysty soittamaan kiusaajalleni. Sanoin, etten tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Kerroin ilmoittaneeni poissaolostani, mutten kykene siitä soittamaan. Kerroin, ettei minulta olla aiemminkaan vaadittu puhelinsoittoa.

Tämä toinen henkilö oli todella empaattinen ja lupasi auttaa. Hän järjesti keskustelun työnantajan edustajan kanssa, jotta saisimme vihdoin tilannetta eteenpäin.

Aiheeton huomautus

Pidimme keskustelun vielä silloin, kun olin sairauslomalla, koska ihan ensimmäisenä asiana halusin varmistaa, että sairauslomalta palatessani en joudu kiusaajani kanssa keskustelemaan mistään muusta kuin työstä. En sairaudestani, enkä missään tapauksessa hänen ongelmistaan.

Tässä keskustelussa työnantajan edustaja tarjosi vaihtoehdoiksi minun siirtämistäni työtehtäviin, joita en voi tehdä ja minun jäämistä sairauslomalle. En suostunut kumpaankaan ratkaisuun.

Kun palasin maanantaina sairauslomalta, minua auttanut henkilö ilmoitti, että tiistaina olisi palaveri hänen ja kiusaajani kanssa. Hän olisi vetämässä keskustelua, mutta kiusaajani olisi paikalla. Saisin ottaa keskusteluun mukaan työsuojelun tuekseni.

Työsuojelun kanssa tulimme siihen tulokseen, että olen saamassa varoituksen.

Kun palaveri alkoi, minulle ilmoitettiin, että minun olisi pitänyt soittaa kiusaajalleni poissaolostani. Koska en soittanut, saan huomautuksen. Kiusaajani oli ilmeisesti kaiken lisäksi väittänyt, etten olisi hänelle ilmoittanut sairauslomastani lainkaan, vaikka hän oli mukana samassa sähköpostissa, jonka olin laittanut kaikille muillekin.

Myöhemmin HR kertoi minulle, että kun sääntöjä rikotaan, sääntörikkomuksesta keskustellaan. Jos keskustelun jälkeen esihenkilö katsoo tarpeelliseksi, hän voi antaa erikseen huomautuksen.

Minun kohdallani heti palaverin alussa minulle ilmoitettiin, että saan huomautuksen, koska en soittanut poissaolosta kiusaajalleni. Minun kanssani ei keskusteltu asiasta ensin. Minulle annettiin huomautus, jonka jälkeen sain antaa siihen oman vastineen. Tällä vastineella ei ollut mitään merkitystä, koska huomautus oli jo annettu.

Sain linkin ohjeisiin, joissa kerrottiin, millä tavoin sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa ja minulle painotettiin, että seuraavasta rikkomuksesta saan varoituksen.

Kun luin ohjeistuksen, siellä sanottiin, että sairauspoissaolosta tulee olla yhteydessä. Yhteydenottotavasta ei ollut mitään puhetta. Mikä parempi, sairauspoissaolokäytännekaavioon ei oltu merkitty lainkaan, että sairauspoissaolosta tulisi ilmoittaa millään tavalla. Otin näistä kuvankaappaukset. Paria päivää myöhemmin ohjeistukset oltiin päivitetty ja niissä luki, että poissaolosta tulee soittaa.

Huomautusta ei suostuttu perumaan

Kun lähdimme työsuojelun kanssa vaatimaan huomautuksen perumista, sitä ei suostuttu perumaan. Minkäänlaista syytä en saanut sille, miksi ei.

Alkuun minulle sanottiin, että sairauspoissolosta pitää soittaa tietylle henkilölle, koska jos soitan jollekulle toiselle, kuormitan sitä toista henkilöä liiaksi. Siihen vastasin, että tämä minua auttanut henkilö oli aiemmissa keskusteluissa toistuvasti sanonut, että saan häneen olla yhteydessä milloin vain, mistä asiasta tahansa.

Tämän jälkeen sain vastaukseksi normaalia merkityksetöntä diipadaapa-jargonia, jolla ei ollut mitään painoarvoa ja jossa ei ollut mitään sisältöä tai oikeaa perustelua sille, miksi huomautus olisi aiheellinen.

Sitä en tiedä, minkä takia minua auttanut henkilö oli suostunut antamaan minulle tämän huomautuksen, vaikka ainakin omien sanojensa mukaan, ei kokenut itsekään huomautusta aiheelliseksi. Hän oli saanut työnantajan edustajalta käskyn antaa huomautus, joten hän antoi.

Itse samassa tilanteessa olisin kieltäytynyt ja olisin nostanut asian ylöspäin, vaikka toimitusjohtajalle saakka. Olisin ennemmin ottanut itse varoituksen kuin antanut aiheettoman huomautuksen syöpäsairaalle henkilölle, joka on kymmenen kuukautta tullut kiusatuksi ja syrjityksi sairautensa vuoksi.

Toimihenkilötason ihmisellä olisi ollut paljon paremmat edellytykset vaatia asianmukaista käytöstä ja asianmukaisia toimia kuin minulla. Toimihenkilötason ihmisellä olisi ollut paremmat mahdollisuudet vaatia aiheettoman varoituksen perumista.

Kun itse nostin asian ylöspäin, sain ensin vastauksen ”selvitän asiaa”, jonka jälkeen on ollut täysin hiljaista. Olen ollut yhteydessä kahteen eri johtajaan, joiden molempien osalta on ollut täysi hiljaisuus.

Kun arvovaltaansa väärinkäyttänyt työnantajan edustaja lähetti minulle työterveyden kautta terveisiä, että työnantaja taistelee minua vastaan, kysyin johdolta, mitä tämä tarkoittaa. En saanut mitään vastausta.

Sairausloman jatko

Tämän tapahtuneen jälkeen sairauslomaani on jatkettu pariin otteeseen. Henkilöstömuutoksien seurauksena minun ei tarvitse enää olla yhteydessä kiusaajaani, sillä hänet siirrettiin eri tehtäviin, koska hän ei pärjännyt niissä tehtävissä, johon hänet oltiin palkattu.

Ensimmäisellä kerralla ilmoitin, etten pääse soittamaan, koska olin tuolloin osastolla. Kysyin silloin saanko varoituksen ja minulle ilmoitettiin, että en saa.

Nyt toisella kerralla ilmoitin, etten soita sairauslomani jatkosta, koska minulla ei ole työpuhelinta, jolla soittaa. Soittamisen perusteluksi on annettu se, että työnantaja voi arvioida sairausloman keston tuon puhelun perusteella. Se ehkä toimii silloin, jos työntekijä ilmoittaa olevansa flunssassa tai hänellä olevan kädessä murtuma. Flunssan kohdalla työnantaja voi arvioida, että sairauspoissaolo kestää muutamasta päivästä viikkoon. Murtuman kohdalla hän voi arvioida poissaolon kestoksi muutaman viikon.

Minun kohdallani työnantaja ei pysty tuota arviota millään tapaa tekemään. Edes lääkärit eivät osaa arvioida sitä, mihin vointini menee, joten työntantajalla ei todellakaan riitä kyvyt arvioimaan sitä, loppuuko sairauslomani tämän sairauslomajakson loppuun, vai jatketaanko sitä mahdollisesti myöhemmin.

Tämän arvion mahdollisesta sairausloman jatkosta pystyisi ehkä tekemään, jos työnantaja olisi yhteydessä työntekijään sairausloman aikana ja kyselisi kuulumisia. Minun tapauksessani olen kieltänyt työnantajaa olemaan minuun yhteydessä, koska he eivät ole tähän mennessä tehneet mitään muuta kuin pahentaneet tilannetta. Jokaisella toimellaan he ovat pahentaneet tilannetta. Joten en todellakaan anna heille mahdollisuutta pahentaa sitä entisestään.

Tämän takia ilmoitin, etten soita sairauspoissaoloni jatkosta, koska minun työpuhelinliittymäni on suljettu, koska työnantajalla ei ole perusteita vaatia tätä puhelua ja koska soittaminen aiheuttaisi minulle terveydellistä haittaa.

Entä jos olisinkin toiminut sääntöjen vastaisesti?

Palataanpa vielä takaisin aiheettomaan huomautukseen.

Oletetaanpa, että ohjeissa olisi lukenut ”yhteydessä” sanan sijasta ”soittaa”.

Oletetaan, että olisin tässä kohtaa rikkonut ohjeistusta.

Olisiko mielestäsi ollut aiheellista antaa huomautus henkilölle, joka ei soita kiusaajalleen aiheesta, josta häntä on kiusattu kymmenen kuukautta? Kiusaajalle, joka on kiusannut henkilöä yli vuoden.

Minun mielestäni on täysin asiatonta vaatia, että minun olisi pitänyt soittaa kiusaajalleni. Etenkin, kun otetaan huomioon se, että minulla on syöpä.

Mutta työnantajalle syöpä näyttää olevan se syy, jonka perusteella saa potkia ihmisiä päähän. Jonka perusteella saa kiusata, kiduttaa ja tehdä elämästä helvettiä.


0